Viime vaalikaudella eduskunnan enemmistö toteutti aluehallintouudistuksen. Etukäteen oli havaittavissa uudistuksen ongelmat, valta keskittyy kohtuuttomasti työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) koskien myös ympäristöpäätöksiä. TEM päättää voimavaroista ja tulosta on jo nyt runsaasti. Parhaita esimerkkejä Talvivaara ja Raahen kultakaivos.

Alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien ympärisöasiantuntijoita on vähennetty enemmän kuin muun aluehallinnon. Työvoimaa on vähentynyt  parissa vuodessa kuudella prosentilla ja meno kiihtyy.

Pohjoisen Suomen ympäristöhallinnossa on kaksi kaivosalan osaajaa joista toinen on eläköitymässä. Rekrytointikielto voimaan sanoo ministeri Häkämies.

Kepun maakunnan miesten mielestä pahin uhka onkin ympäristöministeriö, joka on eliminoitava. Kannan välitti mm. YLE:n uutiset. Tätä linjaa toteuttaa keskustan apupuolue kokoomus.

Viime vaalikaudella hallituksessa olivat keskusta, kokoomus ja vihreät. Tämän ajatushautomon tuloksena tuhottiin ympäristöhallinto. Tuhoaminen jatkuu nyt Jyri Häkämiehen johdolla.

Maaperän rikkaudet viedään parempaan talteen. Samalla hallituksen metsästysasiantujana näyttää olevan kiväärimies Tikkunen Kainuusta, sutta "ottaan" kuten myös luonnonsuojelijota on linja.

Tällaista menoa ei Vasemmistoliiton eikä Vihreän liiton tule hyväksyä. Hallitukseen oli ovi, ovi on myös ulos sieltä, jos meno jatkuu!

Saksalaiset energiayhtiät ovat palaamassa Kanaalin yli - tai sitten ali - Isosta Britaniasta mannermaalle. Ne eivät enää halua osallistua brittiläiseen ydinenergiabisnekseen.

Suomessa uutisen kommentointiin kuului kysyä saksalais-suomalaiselta Fennovoimalta, mitä pysyykö eON täällä? Fennovoimalta vastattiin ystävyys-akselin kestävän, suurin yksittäinen Fennovoiman omistaja, saksalainen eON pysyy rintamassa, se omistaa runsaat 30 prosenttia, loput osakkeet ovat "pääosin suomalaisen teollisuuden ja mm. kunnallisten energiayhtiöiden" käsissä tiedottaja tiedottaa.

Yksi uraanisuonta kaivava on Kotkan Energia Oy, täysin Kotkan kaupungin omaisuutta. Mutta mitä kuntalaiset saavat tehdä? Sijoittaa 3-4 miljoonaa euroa Pyhäjoelle ja taata Fennovoiman lainoja 20 miljoonan euron edestä. Todellinen iäisyyshanke, sillä erolla, ettei lopussa seiso kiitos vaan pitkä odotuksen ikävä, josta Olkiluoto III antaa kalpean aavistuksen. Samaan aikaan Kotka säästää lopettamalla kouluja ja vaikeuttamalla ihmsiten hoitoon pääsyä.

Lapista kaivetaan Pohjolan Kongoa ja Talvivaara saastuttaa maaperää, vesistöjä ja ilmaa. Suomesta tehdään Bulkin kuningaskuntaa, vientiin malmia, puuta ja ydinsähköä. Vanha liikeidea tehdä Suomesta ydinjätteen yleinen hautausmaa saa enemmän huomiota "päättävissä piireissä" - ei eduskunnassa tai valtioneuvoston linnassa vaan Euroopan pankkeissa ja pörsseissä sekä Eu:n virkamieskunnassa.

Isänmaan myyjät ovat isoäitinsä jo kaupanneet, isoäidin kilohinta oli tosin nykyisiä kauppatavaroita parempi!

Liikenneministeri Merja Kyllönen oli ottanut kutsun vastaan saapua Porvooseen Rantarataseminaariin pitämään puheenvuoron. Ministeriöstä virkamies soitti ja kysyi "Mitä Rantarataa kokous Porvoossa oikein käsittelee". Merja oli mukana piti puheen, joka ei ollut huono. Hän ei voinut antaa "suuria toiveita" mutta totesi radan kaavamerkinnät tarpeellisiksi.

Virkamiehen kysymys kertoo paljon. Itäinen Rantarata on liian tuntematon ja peittynyt muun ratakeskustelun alle, läntiseen Rantarataan on totuttu pääkaupunkiseudulla ja sieltä länteen. Rantaradan oikaisua ovat kuntajohtajat Helsingistä länteen puolestaan pitäneet vahvasti esillä. 

Rantaratatoimikunta, Kotkassa vuonna 1993  itäistä Rantarataa edistämään perustettu toimija, on parin vuoden ajan patistanut kunnanjohtajia mukaan edunajamiseen. Merkittävä kokoontuminen oli 22. helmikuuta Porvoossa.

Paikalla oli liikenneministerin lisäksi Liikennevirasto, Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot, kaupunginjohtajat Jukka-Pekka Ujula (Porvoo), Olavi Kaleva (Loviisa), Henry Lindelöf (Kotka) ja Hannu Muhonen (Hamina). Porvoon kaupungin apu tilaisuuden järjestämisessä oli ratkaiseva, kiitos Jukka-Pekalle ja Pialle. 

Merkittävät puheenvuorot pitivät KotkaHaminaSatama Oy, Kehitysyhtiöiden Posintra (Porvoo-Loviisa) ja Cursor (Kotka-Hamina). Tärkeää on Helsingin kaupunginhallituksen pj. Risto Rautavan myönteinen kanta Rantarataan pääkaupunkiseudulta suoraan itään.

Rantarataseminaari oli voitto Rantaratatoimikunnan työlle, mutta myös itse radalle, asia nytkähti hivenen eteenpäin. Yle ja paikallismedia tekivät itäistä Rantarataa tutuksi pääkaupunkiseudulla, HS ei valitettavasti viimekiireiden vuoksi "päässyt" paikalle.

Merkittävän analyysin hankkeen nykytilasta, Porvoon seminaarista ja Rantaradan tulevaisuudesta julkaisi Kymen Sanomat 26.2.. Laajassa artikkelikokonaisuudessa näytti toimittaja Seppo Häkkinen osaamisensa.

Toimittaja Häkkisen johtopäätös on oikea, paine rakentamispäätökseen syntyy idässä, Pietarin ja Leningradin oblastin taloudellisen toimeliaisuuden ja kasvun myötä. Samalla saamme kaakkoisen Suomen pois logistiselta pussinperältä. Keino on ekologisempi, ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta edistyksellinen rataliikenne kumipyöräliikkenteen sijaan.Myös rahoitusta odotetaan rajan takaa hankkeelle.

Rantarata Helsingistä itään on tulevaisuushanke, tulevaisuus on kuitenkin lähempänä kuin arvaammekaan!

Ministeri Hautalan nopea TV-arvio eduskunnan takaoven sisääntulossaan oli HS:n kolumnisti-toimittajan mukaan taitavaa tiedottamista. Kiireinen sisääntuloa ja samalla painava tokaisu valtion omistuksesta vastaavan ministerin suusta avasi Finnairin myyntikeskustelun. Pääministeri osasi heti sujuvasti tukea omistusministeriään.

Liikenneministeri Merja Kyllönen ei siltä seisomalta syönyt ministeri Heidi Hautalan tarjousta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja  tukee Kyllösen linjaa, Hallituksessa on siis kaksi siipeä, uusi moderni siipi, joka lentää Air Berlinin tai jonkun muun siivellä. Toinen näkökulma on kansallisomaisuuden varjelu ja kritiikki strategialle, että Finnairilla olisi vain yksi suunta, Aasia.

Nyt ei valita kokoomuksen tai "vihreän" puolueen välillä. Puntarissa on kaksi arvojaan ja asenteitaan kuukausien ajan selvittänyttä miestä, joiden tämän hetken elämänkumppaneista on tehty tavallista lööppiä suurempi numero.

Haavistolla, valtiotieteen ylioppilaalla ja vuoden1999 jälkeen pääasiassa maailmalla viihtyneellä ehdokkaalla on ekologinen, enemmän taloudellista ja sosiaalista tasa-arvoa painottava viesti. Niinistö pyrkii peesaamaan ottaen rakoa kilpailijaansa vain ajoittain.

Aiheesta on ehdokkaita luonehdittu liiankin samanlaisiksi. Harvoja helmiä ja eroja oli tämän aamun Ylen keskustelussa käsiteltäessä taloudellisen kasvun siunauksellisuutta. Eipä Haavistokaan paljoa pystynyt asiaa avaamaan, kuitenkin pieni tuulahdus degrowth -ajattelua vieraili vaalikeskustelussa.

Haavisto pistäytyy Kotkassa 3. helmikuuta. On syytä kysäistä Haaviston ajatuksia raideliikenteestä, onko itäinen Rantarata tärkeä tulevaisuushanke vai haihattelua. Miten sitten palvelujen kuten koulujen ja terveyskeskusten keskittäminen? "Hyviä" asenteita ja mielipidejohtajuutta etsitään!